ARKITEKTUURI JA VÄRKIT
Ulkopään muljan päästä löyttyy Horisontti sauna. Se oon arkkitektitägnätty helmi, jossa oon panoraamanäkymä etelhään. Siinä oon kaksi erikokoista rektangelimaista rakenusossaa, jokka yhđistää aukkee keskikangi. Rakenusten muođot oon paikkaspesifikit, ja saanheet inspirasuunin histoorialisilta puurilta sisempännä merenrannala. Puurit oon esimerkkii alale erikoisesta rakenustyypistä, johon toisen mailmansođan tuhot ei vaikuttanheet.
Sauna oon hiljainen maino puurille, ja nostaa esile päivälisten konstruksuuniitten merkityksen, jokka ushein unheetethaan ja ylönkattothaan. Nämät kaksi rakenusta muljan päässä täytethään saunan tärkkeimät funksuunit; lämmin saunaloma jossa oon kiuvas ja löylymahđolisuus, ja pukuloma jossa saattaa vaatita ja riissuut, levätä ja oleskella löylyin välilä. Muljun sisäpuolela oon kylpyporthaat joilta oon pääsy kylmhään jäämerheen. Nuotiopannu sen ja pukuloman likelä mahđolistaa ulkona istuskelun vuođen ympäri, kuumaverisele tyypile.
VESISAARI
SAUNAPÄÄKAUPUNKI
Vesisaarela oon pitkät histoorialiset juuret Norjan saunapääkaupunkinna. Sauna oon sekä rakenustyyppi ette sosiaalinen käytäntö joka liitethään ushein kvääniin/norjansuomalaisen kansallisen minoriteetin kulttuuriperinthöön. Kväänit oon tääpänä minoriteetti, mutta 1800-luvun lopula kväänit olthiin Vesisaaren majoriteetti. Ennen oli usheita yhtheissaunoi pitkin kaupunkkii joissa väki saunothiin yhđessä vasituishiin aikoihin. Varenkin alala oon niin vähän puumateriaalii saatavilla ette yhtheissauna oon ollu ei tyhä sosiaalinen kohtaamapaikka, mutta kans tapa saađa paljon irti pienistä varoista.
Aijan myötä privaatit saunat korvathiin yhtheissaunan kerran kokkoovan funksuunin. Horisontti sauna halluu herättäät henkhiin tämän tradisuunin ja taasen luođa kokkoovan paikan kaupungin väjele ja kävijöile.
SAUNAN ARKKITEKTOONINEN ILMAISU
Tämän uuđen saunan Vesisaaressa/ Čáhcesuolussa/ Vadsøssä oon formanheet studio HALLSTEIN:in Zoe – Yan Zou, Petr Tuma, Bo Peng, Junjia Yu, ja Hallstein Guthu.Työtely saunan kans oon kans meinanu tivistä yhtheistyötä Guthun ja taitajiitten Benedict Beldam ja Åsne Kummeneje Mellem kans. Beldam ja Mellem oon tehnheet rakensuksheen integreerattui värkkii, tuotettu KORO:n (Kunst i offentlige rom) ja kuraattori Monica Gebhardtin tujela.
Yhđessä kolmikko, jolla oon luja kvääniin yhtheenkuuluuvuus, oon luonheet uniikin saunakokemuksen taitheela ja arkkitektuurila 140 meetterii ulkona Varenkinvuonossa/ Várjjatvuotnassa/ Varangerfjordenissa. Värkit vääväthään yhtheen laajan spekterin histoorialissii referanssii kaupunkhiin, kvääniin rakenuskonsthiin, kväänikulttuurhiin ja saunhaan paikkana paranuksele.
Horinsontti sauna oon spektakulääristi sijoitettu, ja selkkee maamerkki joka lähes kouttuu taivhaan ja meren välilä. Saunan arkkitektooninen ilmaisu oon kiinttee ja epäfiinisteleevä, ja sen vahvistethaan horisontaaliset linjat mustassa paneelissa ja kattokonstruksuunin epäkäsitellyt elementit. Paneeli oon käsitelty poltetula pinnala, jonka katkaissee tyhä etuosan klasit ja ovviin vaaleempi puumateriaali, joka aijan myötä harmaanttuu.
Maakangi joka viepi saunale, taasen katkaissee vertikaalisilla aitatolpila horisontaaliset linjat, ja johtaa kävijät rakenusta, mertä ja horisonttii kohđi. Tämä keskikangi anttaa kans julkisuuđelle tilan kokkeet osan rakenuksista ja värkiistä ilman saunan varraamista. Sisäpuolelta oon sekä sauna- ette pukuloma päälystetty vaaleela paneelilla. Isot klasit rakenusten etupuolela annethaan näkymän vuonole ja estethään nävön sisäle muljulta ja lähisiitilta.
VÄRKIT
Paranus, yhtheys ja tila hunteeraamiselle oon yhtheistekkiijöitä Horisontti saunan arkkitektuurille ja värkkiile. Omila tavoila net tarjothaan kävijöile mahđolisuuđen aukaista keskustelun kropilisen, tilalisen ja kielelisen ympäri, jokka oon tärkkeet ko mennee saunhaan – ja käyttää saunaa.
Katossa ja pukuloman ulkopuolela oon integreerattu Benedict Beldamin teksti-installasuuni. Värkissä Vesi oon vanhin / Eldst er vannet oon runoi kvääniksi maalattu tervala ei-käsiteltyile pötäjälauđoile, ja sitä oon innostannu feministinen suhtaantuminen kvääniin kulttuurihistoorihaan. Värkissä käytetty terva oon 300 vuotta vanhaan juuren pijestä, tehty yhtheistyössä sukupolviin välilä; Beldam itte ja taitajan isä yhđessä.
Terva oon ollu hirmu tärkkee ainet puumateriaalin käsittelemisheen, samala ko tervan tuottaminen oon kollektiivinen praksisi joka vaattii väkkee, tiettoo, aikkaa ja tietekki juurii. Horisontti saunan tervatekstin lähtökohta oon kansanrunot joita käytethiin palovammoin paranuksheen ja neuvot seuraaviitten särkkyin vähentämisheen. Tekstii oon sovitettu Varenkinkväänin murtheesseen. Sanoissa joissa ilmasthaan sukupuolta, oon pantu pukstaavi X sanhaan, luomhaan tillaa ja kompeksiteettii. Tämä otet haastaa sukupuolijakamisen joka liityy saunatradisuunhiin jossa erilaiset kropat saunothaan erittäin, ja kieleliset ymmärrykset jokka formathaan kunka met ymmärämmä ja ajattelema meiđän ympäristöstä.
Åsne Kummeneje Mellemin värkkii oon pantu usheesseen paikkhaan rakenusten eksteriöörhiin. Kiilu oon tehty kappeista horisontaalisista plaatoista jokka oon kiinitetty paneelhiin usheessa paikassa, eri kovoissa ja korkkeuksissa. Plaatat oon ensistä tavottu kivvee vasten, ennen ko net oon tavottu paneelii vasten jossa net seurathaan puumateriaalin toistuuvii muottoi. Materiaalin pinta anttaa takaisin refleksuunii ja tunnelmii muljun ympäristöstä, ja fangittaa kattheen. Messinki oon tarkkhaan valittu materiaali, koska saamelaisessa tradisuunissa sillä oon ollu suojeleeva funksuuni, joka saattais niin ymmärrettynä varjela väkkee vahingoilta saunassa ja sen ympärillä.
Mellem oon kans koristannu saunaloman ja pukuloman ovet kaselmilla ja puulla johon on pantu messinkii, titteliillä Kuttu 1, 2 ja 3. Kaselmat oon pesty ja sovitettu, ja niissä oon pragmaattinen estetikki ja käsiotet. Fyysinen kohtaaminen taitheen kans anttaa vierhaile tilan kosketella kreatiivista ovikaffaa jonka luonto itte oon ollu myötä luomassa. Pötäjänoksa, sekin messingillä, toimii ovikaffana ovessa pukuloman ja vestapuoleisen palkongin välilä.
